maanantai 30. marraskuuta 2009

Lomalla Bogoriajärvellä

Perjantaina lähdimme Maisha Poan työntekijöiden kanssa kahden päivän virkistäytymislomalle Bogoriajärvelle. Paikka oli Mikkikselle tuttu edellisen viikon ruoka-avustusreissulta. Pääsimme samalla käväisemään siellä pohjoisella pallonpuoliskolla.

Vielä eteläisellä pallonpuoliskolla

Matkalla törmäsimme erikoisempaan liikennemerkkiin. Merkit olivat ilmiselvästi uusia, koska niistä sai jotain selvää. Kilpikonna-vaara kuulostaa tietysti hassulta kun seuraa kilpikonnien verkkaista menoa maastossa. Eihän sellainen voi loikata yllättäen auton eteen. Ongelma taitaa kuitenkin liittyä ilta- ja yöaikaan, jolloin tiellä olevia kilpikonnia ei välttämättä havaitse ajoissa ja törmäys parin jalkapallon kokoiseen konnaan suistaa todennäköisesti auton tieltä.

Tällaisia liikennemerkkejä ei Suomessa näekään

Saimme viettää mukavat kaksi päivää Bogoriajärven hotellilla. Hotellilla on kaksi kohtalaisen isoa uima-allasta joita tuli käytettyä runsaasti. Toisessa altaista oli lämmintä vettä ja toisessa melkeimpä kuumaa, vuorelta tulevasta kuumasta lähteestä virtaavaa vettä. Osa Maisha Poan väestä ei ollut uinut koskaan, joten saimme toimia myös uimaopettajina. He olivat todella innoissaan päästessään veteen ja osa oppikin parin päivän aikana "uimaan" lyhyitä matkoja. Jotkut olivat vähän liiankin innoissaan ja pelottomia, joten me saimme pelätä heidän puolestaan ja "pelastella" heitä veden alta. Kaikilla oli kuitenkin kivaa ja monelle uiminen ja ylipäätään veteen tutustuminen oli varmasti ikimuistoinen kokemus.

Kävimme myös Bogoriajärven luonnonpuistossa ihailemassa sen kuuluisia kuumia lähteitä ja ihmettelemässä josko flamingot olisivat siirtyneet sinne. Ensimmäisenä päivänä flamingoja ei ollut kovin paljoa, mutta toisen päivän aamuna niitä oli kokoontunut järvelle runsain mitoin. Saimme kuulla että Nakurujärvi, jossa tuhannet flamingot olivat aiemmin asustelleet, olisi nykyään niin saastunut että flamingot ovat hakeutuneet muualle.

Löytyihän ne flamingot viimein

Kuumat lähteet olivat todella kuumia. Lähteestä kauemmas virrannutta vettä uskalsi kokeilla sormella ja sekin tuntui niin kuumalta että siitä voisi saada palovammoja. Rohkeimmat ottivat höyrykylpyjä ja aina välillä kuului karjaisuja kun tuuli lennätti pisaroita jonkun paljaalle iholle. Joku oli myös keksinyt ottaa mukaansa kananmunia, joita keitti lähteessä.

Väkeä höyrysaunassa

10 vai 15 min munia?

Lauantai-aamuna kävimme Maisha Poan väen kanssa aamusaunassa. Aamulla tuuli oli sopivan leppoisaa, eikä vesiroiskeet päässeet polttelemaan saunojia. Höyry oli kuitenkin ajoittain todella kuumaa ja "kokeneen" suomalaisenkin saunojan piti välillä kiristellä hampaitaan. Kokemus oli kuitenkin todella miellyttävä, joten jos vierailet joskus Bogoriajärvellä niin kannattaa kokeilla.

Luonnon oma höyrysauna

Bogoriajärvellä viettämämme virkistysloma oli kaikin puolin onnistunut. Ainoaksi miinuspuoleksi voitaneen laskea vähän käristynyt ja nyt arasteleva iho. Edes hotellin henkilökunnan Marjo-Riikalle antama uusi nimi ei voi latistaa positiivista kokemustamme.

Kirjoitetaanko Marjo-Riikka kenialaisittain näin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti