perjantai 13. marraskuuta 2009

Arki on alkanut: koulua ja työtä

Tällä viikolla alkoi Mikon kotikoulu. Mikolla on joka päivä viikkopäiväkirjan tekoa eli Mikko kirjoittaa päivän tapahtumista ja kuvittaa viikon tapahtumista jonkun valitsemansa. Maanantaisin lisäksi opiskellaan matematiikkaa ja historiaa. Tiistaisin ja torstaisin on vain viikkopäiväkirjan tekoa ja mikäli on jotain kokeita, ne ovat silloin. Keskiviikkoisin on saksaa, biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa sekä uskontoa. Perjantaisin on englantia ja äidinkieltä. Pyrimme käymään pari kertaa viikossa kuntosalilla ja talossamme on myös uima-allas, jota aiomme käyttää. Näin tulee liikuntatunnit hoidettua. Ystävillämme on piano jolla Mikko voi harjoitella pianoläksyjä joten sillä tavalla saamme musiikin tunteja pidettyä. Käsityötunnit ovat nyt vielä vähän haasteena, toivomuksena olisi päästä jonnekin työpajaan, jossa voisi tehdä jotain käsitöitä tai ainakin seurata muiden tekemistä.

Masa pääsi maanantaina käymään ensimmäistä kertaa yhdellä työpaikoistaan eli toimistolla, jossa hoidetaan paikallista gender- (sukupuolten ja ikäryhmien välinen tasa-arvo) ja hiv/aids-projektia. Yksi hänen tehtävistään tulee olemaan kirjanpidon läpikäyminen ja tarvittava ohjeistaminen ja opettaminen kirjanpitäjälle. Siihen liittyen tällä viikolla oli palaveri Itä-Afrikan alueen taloushenkilön kanssa, jolta tuli paljon tarvittavaa lisätietoa ja paikallista käytäntöä liittyen kirjanpidon valvomiseen ja opettamiseen. Näin on siis kaikkiin projektien toimistoihin päästy jo tutustumaan ja työtehtäviäkin on tiedossa joten voimme sanoa nyt kaikkien osalta arjen täällä alkaneen.

Mikkis teki ensimmäisen yön yli kestävän matkan pois Nairobista tiistaista keskiviikkoon. Hän kävi ystävänsä kanssa tutustumassa muutaman avustusta saaneen koulun toimintaan. Mikkiksen tehtävä oli olla kuuntelijana tapaamisissa ja ottaa paljon valokuvia. Lapset olivat todella innokkaina Mikkiksen kimpussa ja välillä kuvien ottaminen olikin melko haasteellista. Kun kameran sai nostettua kuvausasentoon, oli lauma lapsia nenä kiinni linssissä. Lapset ihmettelivät Mikkiksen lyhyitä suoria hiuksia ja karvaisia käsivarsia. Ja kaikki halusivat aina kätellä ja kosketella valkoihoista ihmetystä. Lapset olivat myös innostuneita nähdessään oman kuvansa heti kameran kuvaruudulta.

Kivaa Kings Academy



Olisiko Rupert selvinnyt tästä?

2 kommenttia:

  1. Aikamoisen haasteellinen tiestö! Huh!! Hienoa kyllä lukea tätä blogia, niin pysyy kärryillä, että missä suunnilleen mennään. Siunausta sinne kovasti! Terkuin se kälättäjä ;)

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa mukavalta tuo kotikoulu. Viikko-ohjelma runko on hienosti suunniteltu. Minäkin haluaisin olla siellä. Hyvä idea tuo paikalliseen käsityöpajaan tutustuminen. Siellä voisi oppia vaikka jotain punontaa, kutomista, värjäystä jne. Mikko oppisi myös nopeasti soittamaan joitain sen alueen rytmisoittimia, musikaalinen kun on. Viikkopäiväkirjaan voisi alkaa kerätä paikallista sanastoa pienimuotoisiksi sanakirjan sivuiksi, luetteloa kenialaisista herkkuruuista tai ihmisten haastatteluja erilaisista aihepiireistä. Kaikki menee hyvin. Teistä pidetään huolta!

    VastaaPoista