Maasaikylä, K.I.C.C ja Kawangware

Kotimaahan paluun aika lähestyy. Kone kohti Amsterdamia ja sieltä edelleen kohti Helsinkiä lähtee tänä iltana klo 11:00 aikoihin. Pakkaaminen on aloitettu ja laukut täyttyvät vauhdilla. Toivottavasti saamme kaiken tavaran mahtumaan määriteltyihin kiloihin.

Viime viikonloppuna saimme ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua maasaikylään josta kummityttömme Rebecca on kotoisin. Kylä sijaitsee aivan Tansanian rajalla ja Narokin jälkeen loppumatka, eli n. 150 km on erittäin huonokuntoista tietä. Sade oli rikkonut teitä ja jouduimmekin etsiskelemään kiertoreittejä ohittaaksemme pahimmat paikat. Paluumatkalla jäimme myös jumiin auton tiputtua syvään uraan, mutta onneksi paikalle saapui avuliaita ihmisiä ja matkamme pääsi jatkumaan pienen viivästyksen jälkeen.

Käynti kylässä oli todella hieno kokemus ja saimme jälleen nähdä miten paljon voimme auttaa pienellä taloudellisella panostuksella. Muutokset eivät kosketa pelkästään avustuksen kohteena olevaa yksittäistä ihmistä, vaan niillä voi olla vaikutuksia kokonaisiin kyläyhteisöihin. Olemme todella kiitollisia että saimme toteuttaa kyseisen vierailun.

Rebecan kotitalo

 Lapsia tervehtimässä

Jumissa vaikka ei siltä näytäkään

Kävimme myös Nairobin kolmanneksi korkeimman (105 m) rakennuksen K.I.C.C:n eli Kenyatta International Conference Centerin katolla. Kyseinen rakennus on Kenian korkein rakennus, johon on mahdollista päästä katolle maisemia ihastelemaan. Sieltä avautuikin hienot näköalat yli kaupungin.

K.I.C.C

Huipulla

Näkymää keskustaan

Ja toiseen suuntaan

Ystävämme Maisha Poasta järjestivät meille kotikäynnit Kawangwaren slummeihin. Pääsimme näkemään miten ghetoissa asutaan. Mikkis tutustui myös Kawangware-markettiin ja kävi alueilla jossa katupojat asustelevat.

Kawangwaren marketeista löytyy mitä vain

John

Katupoikien takapiha

Mount Kenya (Point Lenana) 4.985 m

Paleltaa, väsyttää, henki ei kulje... Kyseiset tuntemukset väistyivät taka-alalle kun lähestyimme Mount Kenyan kolmanneksi korkeinta huippua Point Lenanaa. Ensimmäiset auringonsäteet alkoivat valaista upeaa maisemaa kun aamuyön tunteina saavutimme huipun. Olimme saavuttaneet tavoitteemme, kaikki ryhmämme kuusi jäsentä oli päässyt huipulle.

Point Lenana on korkein ilman kiipeilyvarusteita saavutettavista Mount Kenyan huipuista. Korkeutta on 4.985 m, joten Mikkiksen edellinen ennätys Mount Longonot 2.776 m parani roimasti.

Mount Kenya

Lähdimme 14.1. Naro Morusta ja ylitimme vuoren jatkaen Chogorian suuntaan. Vaikka loppumatka Chogoriaan mentiinkin autolla, kertyi patikoitavaa yhteensä n. 65 kilometriä. Sää suosi meitä koko reissun ajan, ainoastaan välillä pilvet peittivät taivasta. Toisaalta oli hyvä että saimme hieman helpotusta koko ajan porottavalta auringolta.

Lähtöpaikalla starttia odottelemassa

Alkumatka oli helpohkoa nousua

Ensimmäinen majapaikka

Ensimmäisen Met. Stationilla 3.048 m:ssä viettämämme savun täyttämän ja kylmän yön jälkeen lähdimme nousemaan kohti 4.200 m:ssä olevaa Mackinders Campia.

Aletaan olla jo korkealla

Huippu tuli viimein näkyviin

Välillä pilvet yllättivät kulkijat

Vuori lähestyy

Toinen majapaikkamme

Vietimme Mackinders Campissa kaksi yötä. Välipäivänä totuttelimme korkeaan ilmanalaan ja teimme pienen retken n. 4.500 m:ssä olevalle vuoristojärvelle. Maisemat olivat upeita ja välipäivästä oli varmasti hyötyä viimeiseen rutistukseen, eli itse huipulle kipuamiseen.

Rinnettä ylöspäin

Majapaikkamme jäi laakson pohjalle

Saapuminen vuoristojärvelle

Läheltä löytyi toinenkin järvi

Tuolta lähtisimme seuraavana yönä nousemaan

Näkyi vuorella vielä luntakin

Rankin etappi oli sunnuntaina, jolloin lähdimme yöllä klo 02:30 kohti huippua jonka saavutimme klo 06:00 aikoihin. Kuljimme oppaan perässä, otsalamput päässä pilkkopimeässä, joten valokuvia ei saanut otettua ennen huippua. Huipulla otettujen valokuvien jälkeen laskeuduimme hieman alaspäin aamupalapaikalle josta alkoi 19 km:n patikointi seuraavaan majapaikkaan. Polvet ja varpaat olivat kovilla varsinkin laskeutumisvaiheessa.

Hetki ennen huipulle nousua

Onnelliset vuorenvalloittajat

Lippu vai mies pitävät toisiaan pystyssä?

Korkein huippu Batian 5.199 m

Laskeutuminen alkaa

Auringonnousu vuorella

Tästäkin louhikosta selvittiin

Hitaasti mutta varmasti alaspäin

Huippu jäi aina vaan kauemmas

Loputtomalta tuntunutta ylös- ja alasmenoa

Väsynyt kulkija lähestyy viimeistä majapaikkaamme

Seuraavana päivänä kävelimme vielä pienen n. 8 km:n matkan autolle joka kuljetti meidät lounastamaan. Illalla pääsimme saunomaan ja maittavalle illalliselle ystävämme appivanhempien kotiin. Yövyimme pitkästä aikaa pussilakanoin varustettujen peittojen alla, joka tuntui ruhtinaalliselta. Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Nairobia.

Vuoren valloitus onnistui täydellisesti. Saamme olla kiitollisia täydellisestä säästä ja siitä että kukaan ei sairastunut tai loukkaantunut. Pienet kolotukset ja väsymys kuuluvat asiaan ja tätä kirjoittaessa matkan rasitukset ovat jo taakse jäänyttä elämää.

Sateita ja arkea

Jostain syystä nettiyhteydet ovat pätkineet erityisen paljon vuodenvaihteen jälkeen. Tästä johtuen myös blogin päivittäminen on jäänyt vähemmälle. Nyt yhteys tuntuisi olevan jälleen toimivampi, joten kuvien lisääminen ei kestä ikuisuuksia.

Täällä on eletty vuodenvaihteen jälkeen arkea jo jonkin aikaa ja Masa on saanut avustaa vuosiraporttien tekemisessä sekä kirjanpitojen tarkistamisessa. Mikkis on kulkenut kameran kanssa ja kuvannut Maisha Poan tuotevalikoiman tulevaa katalogia varten. Hän on myös konsultoinut Maisha Poan nettisivuprojektissa.

Nyt pitäisi olla vuoden kuuminta ja kuivinta aikaa, mutta Nairobissa ja muuallakin Keniassa on ollut normaalia viileämpää ja sateita on ollut paljon. Sateet ovat saaneet paljon hyvää aikaan luonnon kukoistaessa vehreänä. Toisaalta joillakin kuivuudesta kärsineillä alueilla on sateiden takia menty toiseen äärilaitaan, eli tulvat ovat peittäneet alleen viljelmiä ja asutusta. Mikkis kävi Narokissa, jossa oli nähtävissä paljon tulvien aiheuttamia tuhoja.

Vettä joka puolella

Vesi vallannut talon

Toinen ajokaista oli hävinnyt veden mukana

Lapsia on aina hienoa kohdata. He tulevat kasvot loistaen ihmettelemään paikalle saapunutta mzungua. Valkoinen muukalainen onkin joissakin paikoissa harvinainen ilmestys.

Kaikkialla näkee ihania, iloisia lapsia

Kesken leikkien juostaan mzungua ihmettelemään

Liikennerikkomus

Tänään se sitten tapahtui. Olemme kuulleet kuinka poliisit pysäyttävät autoilijoita joko syystä tai syyttä ja yrittävät saada näiltä rahaa tai sitten he vievät syyllisen poliisiasemalle ja sen jälkeen oikeuteen. Eli liikennerikkomuksesta täällä pitäisi aina joutua oikeuteen jossa asia käsitellään ja määrätään maksettava sakko. Poliisin voi yleensä myös lahjoa ja maksaa hänelle suoraan jotain, jolloin välttyy pitkältä oikeudenkäynniltä.

Olimme tulossa kaupasta kotiin ja ruuhkan takia ajoimme normaalista poikkeavaa reittiä. Eri suuntiin menevien kaistojen välillä on tietyin välimatkoin liittymiä joissa voi tehdä u-käännöksen ja liittymät ovat tietenkin aina yksisuuntaisia. Ajoimme tällaisesta huonosti merkitystä liittymästä vahingossa väärään suuntaan ja kuinka ollakaan kaksi poliisia pomppasi saman tien jostain puskasta eteemme ja ohjasi meidät tien viereen. Toinen poliiseista kyseli ensin tiesimmekö syytä pysäyttämiseen ja tiedämmehän että nyt lähdetään poliisiasemalle ja huomenna olisi tultava oikeuteen. Mikkis myönsi syyllisyyden, mutta kertoi että liittymässä ei ollut kääntymiskieltoa. Poliisi pyysi kuitenkin päästä kyytiin ja halusi että lähdetään poliisiasemalle. Poliisin istuessa auton takapenkillä alkoi armon aneleminen. Mikkis kertoi kuinka hyvin noudatamme liikennesääntöjä ja että tämä oli ensimmäinen kerta kun tällaista tapahtui. Suomessa on tiukat liikennesäännöt ja me suomalaiset olemme hyvin lainkuuliaisia. Takakontissa on jäätelöä joka sulaa jos emme saa sitä pian pakkaseen, jne...

Poliisi ehdotti jossain vaiheessa että voisimme maksaa hänelle jotain ja välttyisimme sillä oikeudenkäynniltä. Mikkis vastasi kuitenkin sen olevan väärin ja jos poliisi ei hyväksy anteeksipyyntöämme niin sitten lähdemme poliisiasemalle ja oikeuteen. Pitkän keskustelun jälkeen poliisi ilmeisesti kyllästyi ja sanoi että voisimme mennä ja jättää hänet kyydistä.

Tällä kertaa selvisimme huomautuksella ja pidämme varmasti poliisille antamamme lupauksen, eli jatkossa olemme tarkempia kyseisissä liittymissä.

Hyvää alkanutta vuotta 2010

Aloitimme uuden vuosikymmenen vierailemalla Nairobin luonnonpuistossa. Osuimme leijonien illalliselle, josta alla muutama kuva.