Lähtökuopissa

Suuri osa matkavalmisteluista on jo tehty. Pakkaaminen on vielä aloittamatta, vaikka matkalaukut ovatkin jo saapuneet varastosta ja vallanneet ruokailuhuoneemme nurkan. Matkalaukkujen painon arviointi on tosi vaikeaa. Pakkasin kokeeksi yhden laukun ja arvelimme sen olevan liian painava, tulos oli 19 kg joten nelisen kiloa olisi mahtunut vielä tavaraa. Sitten pakkasin toisena päivänä kokeeksi kaikkein suurimman laukun ja se painoikin 29 kg eli kuutisen kiloa liikaa. Joten edelleenkään emme tiedä, mahtuuko mukaan kaikki tavarat joita olemme ajatelleet. Onneksi liinavaatteita ja lakanoita ei tarvitse pakata, vaan ne kuuluvat asuntomme varusteisiin.

Apteekissakin tulisi vielä käydä. Tein listaa hankittavista lääkkeistä, voiteista ja maitohappobakteereista kun kaikkeen tulisi varautua. Teimme kuitenkin perheenä sen päätöksen, ettemme aio syödä malarialääkkeitä Nairobissa ollessamme lainkaan ja ainoastaan Mikolle varataan kuuri sille ajalle kun matkailemme malaria-alueella. Ratkaisu oli osin taloudellinen, Malarone-kuuri meidän perheelle olisi maksanut kolmeksi kuukaudeksi tuhat euroa. Malarone-lääkkeen valmistaja myös suosittelee, ettei lääkettä syötäisi kuin 28 päivää kerrallaan. Siksi ajattelimme, että lääkkeen voimakkuuden takia voisi olla keholle suuri rasitus syödä lääkettä kolmen kuukauden ajan. Lääke ei sitäpaitsi edes estä malarian puhkeamista. Täytyy vaan olla tarkkana sairastuessaan flunssaan että silloin tehdään heti malariatesti ja mikäli sairaus on malariaa, aloitetaan hoito ajoissa.

Mikon koulunkäyntiin liittyvä palaveri oli viime viikolla. Päädyimme sellaiseen järjestelyyn, että opettaja laittaa Mikolle sähköpostilla aina perjantaisin sen viikon aikana eri aineissa läpikäydyt asiat ja Mikko tekee ne sitten seuraavan viikon aikana eli tavallaan viikon jäljessä. Sitten tammikuun puolivälissä opettaja laittaa loppuajan tehtävät jolloin Mikko kuroo sitten välimatkan muihin kiinni ja pääsee aloittamaan muiden kanssa samasta tilanteesta helmikuun alussa. Koska Mikko tekee ainoastaan kirjan tehtäviä ja jää paitsi kaikilta muilta koulussa tehdyiltä projekteilta, hän saa tämän lisäksi tehtäväkseen viikkopäiväkirjan, jossa havainnoi säätä (fysiikka ja kemia) ja ympäristöä (biologia ja maantieto), kirjoittaa viikon tapahtumista (ainekirjoitus) ja kuvittaa kirjoittamiaan asioita (kuvaamataito). Tämän päiväkirjan hän sitten palauttaa opettajalle palattuamme ja esittelee sen mahdollisesti myös luokalle.

Kävimme tänään syömässä Masan vanhempien ja sisarusten perheiden kanssa, meitä oli kuusitoista henkilöä: kymmenen aikuista ja kuusi lasta. Yksi lapsista oli sanonut äidilleen, että milloin me oikein menemme sinne Mikon jäähyväisiin. Oli tosi kiva olla yhdessä koko porukalla ja mieltä lämmittää ne monet kannustavat yhteydenotot sukulaisten, ystävien ja ihan tuntemattomienkin osalta.

Huomenna meillä on pienet puheenvuorot srk:mme tilaisuudessa ja sitten meidät siunataan matkalle. Toivomme, että jäisimme joidenkin mieliin ja he muistaisivat meitä aika ajoin. Nairobi on suuri kaupunki, jossa on rikollisuutta ja holtiton liikenne. Pimeällä ei suositella liikuttavan lainkaan ja päivälläkin vain autolla ovet lukittuina. Turvallisuusnäkökohtien huomioonottaminen tulee rajoittamaan elämäämme ja sekin on yksi arjen haaste. Kuitenkin luotamme että olemme suurissa käsissä eikä mitään tapahdu Hänen sallimattaan.