Tänne saakka on tultu

Pitkä matka on kuljettu tähän hetkeen. Siitä on yli viisi vuotta, kun tietoinen prosessi lähteä kulkemaan tätä polkua pitkin, alkoi. Uskon kuitenkin, että meitä on valmisteltu tätä tehtävää varten jo paljon aiemmin, meidän sitä tietämättämme. Kohtaamiset eri ihmisten kanssa vuosien varrella ovat olleet merkittäviä ja ovat edesauttaneet meidän ryhtymistämme tähän projektiin.

No miksi sitten Kenia? Tämä maa on tullut elämäämme eri ihmisten kautta. Varhaisimmat kontaktit kyseiseen maahan olivat Masalla jo 18 vuotta sitten hänen muuttaessaan Jyväskylään ja saadessaan kämppiksekseen Kenian lähetyslapsen. Lukemattomat illat vierähtivät Kenian juttuja kuunnellessa ja jo silloin mieleen virisi ajatus: jospa joskus pääsisi käymään tuossa maassa. Myöhemmin Kenia tuli läheiseksi Mikkisen pitkäaikaisen kaverin mentyä naimisiin kenialaisen naisen kanssa. Kun kymmenvuotishääpäivämme lähestyi, tuli ajatus tehdä matka jonnekin kahdestaan. Lontoon matkaoppaita selaillessa tuli vahvasti ajatus, ettei se olisi kiinnostava kohde. Samaan aikaan ystäväperheemme, jotka olivat Keniassa lähetteinä, tulivat lomalle Suomeen ja tulivat käymään meillä. Ystäväperheemme rouva huomasi heti Lontoon matkaoppaat ja kysyi niistä. Kerrottuani suunnitelmistamme hän tokaisi: ette te mihinkään Lontooseen lähde vaan te tulette koko perhe meille Keniaan! Siihen ajatukseen tartuimme ja kesällä 2004 matkamme toteutui. Kuultuani paljon kämppikseni arkisia kertomuksia kyseisestä maasta olin todella yllättynyt siitä, että maa oli paljon ihanampi mitä olin ajatuksissani kuvitellut. Koko perheelle tuli sellainen ajatus, että sinne on päästävä vielä uudelleen.

Nyt olemme siis lähdössä Keniaan kolmeksi kuukaudeksi. Lähtöpäivä on 31.10.2009 ja paluupäivä 30.1.2010. Koskaan aiemmin emme ole olleet näin pitkään ulkomailla, aiempi matkamme kesti kolme viikkoa. Tämä matka tulee olemaan erilainen senkin vuoksi, koska vuokraamme oman asunnon sieltä, ostamme auton ja pyrimme elämään normaalia arkea siellä. Myös Mikon koulu on hoidettava eli Masa vastaa Mikon opetuksesta Mikon oman luokanopettajan valvonnassa. Päätyömme siellä tulee olemaan harjoittelu Fidan kehitysyhteistyöprojekteissa, joita ystävämme hoitavat. Mikkikseltä odotetaan paljon valokuvia sekä opastusta tietokoneohjelmissa, Masan odotetaan auttavan toimistotöissä ja taloushallinnon raportoinnissa. Tarkkaa tietoa työnkuvista ei vielä ole ja tehtävän mielenkiintoa lisää se, ettei ystäväperheellämme ole aiemmin ollut harjoittelijoita vaan olemme siinä mielessä pioneereja.

Paljon valmisteluja matkaa varten on jo tehty. Rokotukset olivat poliorokotusta lukuunottamatta kunnossa aiemmasta matkasta. Otamme töistä vuorotteluvapaata ja vuorottelusopimukset on tehty ja sijaiset palkattu. Masan sijainen aloittaa työt tulevan viikon torstaina jotta ehtii vähän perehtyä työtehtäviin ennen Masan jäämistä pois. Masan töiden oppimisen haasteellisuutta lisää se, että töiden tarkkaa kuvausta ei tiedä toimistolla kukaan muu ja siksi onkin täytynyt tehdä paljon kirjallista ohjeistusta jotta työt sujuvat myös Masan poissaollessa. Paljon tavaraa on hankittu mutta varsinainen pakkaaminen aloitetaan vasta viimeisellä viikolla. Saamme viedä kuusi 23 kg:n painoista matkalaukkua jotka menevät ruumaan ja sitten ottaa koneeseen sisälle kolme 12 kg:n painoista laukkua. Tavaraa vaan tuntuu olevan paljon joten hiukan jännittää mahtuuko varmaan kaikki mitä tarvitsemme kolmen kuukauden aikana. Mikon koulukirjatkin painavat aika lailla.

Kaiken järjestelyn keskellä on mieli ollut ihmeellisen rauhallinen. Kaikki on sujunut todella hyvin ja uskon, että kuljemme ennalta valmistetuissa teoissa.